Missä kohdassa demokratia lymyää?

Olemme saaneet kuulla luottamushenkilöiltä epäreilujen temppujen yhteydessä, jotta ”tämä on demokratiaa”. Tarkoitan epäreilulla oman edun ajamista.

Demokratia tapahtuu äänestettäessä. Erilaisia demokratian luokkia on yli 20. Tämä meidän yrittää olla sen tyyppinen, että valitsemamme luottamushenkilöryhmä on valtuutettu edustamaan yhteisöämme ja kaikille kuntalaisille hyvää ja kurjuutta jakamassa. Miten tässä on onnistuttu? Huonosti. Vaalien jälkeen astuu voimaan enemmistödiktatuuri. Tuossa kohdassa tarkoitettu demokratian luokka saa huutia.

Valitettavasti asia ei korjaannu vanhalla vallan jaolla. Enemmistödiktatuuri pitää saada eri ryhmittymien käyttöön, jotta voidaan nokittaa aiempien vuosien ryhmittymää. Onko tämä demokratiaa? No ei koska se tapahtui vaalissa. Tämä on ihmisten arvojen mukaista toimintaa. Onko meillä edes ymmärrystä tästä arvojohtamisesta? Ei ole, koska päättäjätkään eivät osaa pukea sanoiksi toimintaansa oikein.

Hyvinvoinnin maksimoiminen lähtee siitä, että koko ”seurakunta” on saman asian takana. Eikä se ole sen kummempi kuin halu kaikkien hyvinvoinnin maksimointiin tai edes parantamiseen. Päättäjillä tulisi olla takaraivossa se kysymys johtaako asian ajaminen kaikkien hyvinvoinnin lisääntymiseen vain tarkoituksellisesti joittenkin hyvinvoinnin polkemiseen. Kyse on tässä moraalisesta rikoksesta tai sen välttämisestä.

Olin joitakin vuosia sitten erään kyläkirkon uudelleen käyttöön vihkimistilaisuudessa ison saneerauksen jälkeen. Sain olla ansaitusti mukana sähköistyksen suunnittelijan ominaisuudessa. Piispa Matti Repo veti jostain esille hätkähdyttävän kysymyksen kuulijoille. ”Onko teillä puukirkko vai kivikirkko”. Kirkkohan oli 1700-luvun puukirkko. Pitkän johdattelun jälkeen ideana oli selittää, että kirkko ei ole se rakennus vaan ihmiset seurakunnassa. Toisti sitten kysymyksen jotta onko teillä puukirkko vai kivikirkko.

Tuo hieman eri maailmaan kuuluva pohdinta ei ole kovin kaukana kuntalaisista. Kuntalaiset ovat huomattavasti vahvempi yhteisö kuin mikään seurakunta. Mutta vahvuus tulee vasta silloin kun yhteisö toimii yhteisönä. Ei niin, että määräenemmistö nokittaa aina määrävähemmistöä ja näyttää nauttivan siitä. Tässä tavassa motiivina on se, että ei ole oikein väliksi miten menee kunhan noilla toisilla menee huonommin.

Myyntitöissä parhaat tulokset syntyvät tiimien saadessa yhteiset tulospalkat. Kunnassamme tulospalkat ovat kovin kehnot aiemmilla valtuustokausilla. Se johtuu siitä, että pienellä määräenemmistöllä pyritään kurjistamaan määrävähemmistön oloja. Tähän soisi saatavan jokin ratkaisu. Nykyinen kuntakirkkomme on varsin resuinen vaikka kauniita yritetään kovasti puhua.

Paul Metsälä

Kommentointi on suljettu.